The number of students is determined annually based on the need for new pilots for the airlines in Finland.
Training at the Finnish Aviation Academy meets the EASA Regulations. The training is also in accordance with the requirements stated by the Finnish airlines as well as the laws of Finland.
In addition to training new pilots, the Finnish Aviation Academy also offers commercial services, such as training services and simulator and training device leasing and training services to operators on a global basis.
Make your dreams come true and get a profession from heaven. Here you will find more information about the training.
Licenses, flight ratings, courses and seminars – can be found here.
“In my opinion, Finnish Aviation Academy’s program provides me with an easy transfer to work for any airline.”
Olli Pöllänen
Itse linetraining oli hyvin samanlainen, kuin mitä Petteri omassa postauksessaan avasi. Siksi tässä postauksessa ajattelin avata muutamia rahtilentämisen postiivisia sekä negatiivisia puolia.
Ensin positiiviset:
1. Työpaikan varmuus: Lentoala on lähtökohtasesti todella herkkä talouden suhdanteille, pandemioille ja sodille, kuten olemme viime vuosina jälleen nähneet. Paras vakuutus lentäjälle onkin omata jokin muukin koulutus lentäjäkoulutuksen lisäksi. Rahtipuoli on viimeaikoina kuitenkin todistanut olevansa vähemmän herkkä edellämainituille häiriöille. Koronan aikana rahdin kysyntä vain lisääntyi, kun matkustajalentokoneet pysyivät maassa eivätkä kuljettaneet omaa osuuttaan rahdista.
2. Rahti on lepposta. En itse ole koskaan lentänyt matkustajapuolella, joten en täysin tiedä minkä verran matkustajista aiheutuu viivästyksiä tai yleistä häiriöitä. Sen kuitenkin tiedän, että yksikään paketti ei ole vielä tullut valittamaan kovasta laskusta tai mistään muustakaan 😀
3. Pitkiä layovereita. Meidän pisimmät layoverit osuvat viikonloppuihin, kun saavumme perjantai aamuna ja lähdemme maanantai iltana. Kohteita, joissa meidän fleetillä on ”viikonloppuja” ovat ainakin Pariisi, Malta, Lissabon, Casablanca ja Tel Aviv.
Sitten muutama negatiivinen puoli:
1. Väsymys. Monesti joutuu valvomaan koko yön, jos työt alkaa esim klo 12 ja päättyy 8 aamulla. Itse olen huono nukkumaan aikaisin illalla, mutta onneksi aamuisin pystyn nukkumaan vaikka 8h.
2. Yksinäisyys. Reissut rahtipuolella tehdään kipparin kanssa keskenään. Kabiini hlökuntaa ei esim ole. Toki kipparin kanssa käydään usein dinnerillä, mutta muuten päivät hotelleissa tulee vietettyä yksin Netflixin kanssa. Välillä tulee toki myös missattua aktiviteetteja kavereiden kanssa kun itse on töissä maailmalla.
3. Vähän tunteja. Meillä tulee vuodessa vain noin 350h tiimaa. Toki tätä voi pitää myös positiivisena asiana, mutta ainakin uran alussa olisi kiva lentää vähän enemmän. Veikkaan kuitenkin, että vuoden päästä pidän tätä ongelmaa positiivisena. 😀
Tässä alkaisi mun osalta olemaan Takeover. Voi olla, että teen vielä Q&A:n, mutta jos muuten jutut kiinnosti niin ota @juhohietanen seurantaan.
Tschüss!
Helmikuussa 2022 alkoi intensiivinen koulutus kohti perämiehen jakkaraa. Ensimmäiset kymmenen päivää kuluivat introkurssin parissa, jossa käytiin läpi mm. yleisiä asioita liittyen yhtiöön, pelastuskurssi (fire & wet drill), turvallisuuskoulutus, vaaralliset aineet, virkapuvun sovitus sekä intro OM-A manuaalin tärkeimpiin osiin. Etenkin virkapuvun sovitus oli mieleenpainuva, kun näki ekaa kertaa itsensä peilistä uniformussa ja jotenkin siinä konkretisoitui se, että oli viimeinkin tähän pisteeseen asti päässyt. 😄
Introkurssin jälkeen alkoi tyyppikurssi, joka järjestettiin Leipzigin basessa. Ensimmäinen vaihe oli CBT eli combuter based training. Siinä kävimme läpi pääosin tulevan koneen tekniikkaa itseopiskeluna. Päivien jälkeen oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kouluttajille. CBT osio huipentui loppukokeeseen, jonka suoritettua alkoi simulaattorivaihe.
DHL/EAT järjesti alle 500h kokemuksen omaaville lentäjille ylimääräisen Jet orientation kurssin, jossa pääsimme totuttelemaan jettiin ja hiomaan flow:ta, jotta varsinaisissa tyyppikurssin simuissa päästäisiin heti keskittymään itse asiaan. Jo pelkästään full flight simulaattorin lentäminen ensimmäistä kertaa oli todella hieno kokemus. On vaikea uskoa miten todelliselta hydrauliikalla toimiva simu tuntuu, jos sitä ei itse pääse kokemaan.
JOC-kurssin jälkeen oli tyypillinen kymmenen simusession mittainen tyyppikoulutus joka päättyi skill testiin. Tämän lisäksi oli vielä UPRT-koulutus (upset prevention and recovery training) jonka jälkeen päästiin oikeaan koneeseen harjoittelemaan nousuja ja laskuja. Kokonaisuudessaan koulutus kesti noin kaksi kuukautta ja sen kustansi DHL/EAT.
@juhohietanen
Kurssimme SIO30 valmistui lokakuussa 2019. Suomessa Finnair oli oikeastaan ainoa mahdollinen työllistäjä, mutta Finnairille oli jo valmiiksi pitkät jonot eikä seuraavista rekryistä ollut tietoa. Toisaalta vuosi 2019 oli kokonaisuudessaan ollut keskieuroopassa työllistymisen suhteen hyvä. Tästä syystä päätin opiskelujen loppuvaiheessa alkaa omalla ajalla opiskelemaan saksan kieltä.
Työhakemuksissa mainitsin opiskelevani saksaa ja ehkä tästä syystä pääsin Eurowingsin ja DHL:n rekryprosesseihin.
Hakuprosessin ensimmäinen vaihe oli ”pällitesti” osio, jossa oli samanlaisia tehtäviä kuin Sion pääsykokeissa. Kykytestien lisäksi testattiin englantia sekä ATPL-aineiden osaamista.
Seuraava vaihe oli simutesti kuvanmukaisella Piperilla.
Itse läpäisin simutestin marraskuussa 2019 ja odotinkin kärsimättömästi aikaa hakuprosessin viimeiseen vaiheeseen eli haastatteluun. Näihin aikoihin tein sijaisuuksia ala-asteella. Tottakai sinä päivänä kun soitto tuli olin askartelemassa ekaluokkalaisen kanssa lumihiutaleita ja unohtanut puhelimen äänettömälle. Tunnin jälkeen huomasin missatun puhelun ja soitin perään, mutta olivat ehtineet jo kutsua listan seuraavan. Minulle sanottiin että seuraavat haastattelut pidettäisiin maalis- tai huhtikuussa 2020. No tulipahan ainakin hienoja lumihiutaleita ❄️
Tällöin päätin, että käytän ajan ennen haastattelua kunnolla hyväksi ja opiskelen saksaa tosissani. Seuraavien 3kk aikana luin saksaa noin 300h ja lisäksi lähdin maaliskuussa 2020 6 viikon kielikurssille Berliinin.
Seuraavan kerran kuulin hakuprosessista elokuussa 2021, kun DHL alkoi rekryämään uudestaan. Pääsin prosessiin mukaan, mutta simutestin jouduin lentämään uudestaan, koska siitä oli melkein kaksi vuotta kun olin sen suorittanut. Tätä varten rakensin kotiini 2.kuvan mukaisen minisimun jolla pystyin hyvin treenaamaan tulevaa testiä varten. Se tuli kieltämättä tarpeeseen, kun koulusta alkoi olla jo pari vuotta aikaa.
Lopulta syyskuussa 2021 oli prosessin viimeinen vaihe ns. ”corporate qualification” jossa oli yksilöhaastattelu sekä ryhmätehtävä muiden hakijoiden kanssa. Noin viikko haastattelun jälkeen sain soiton, että 757 tyyppikurssi alkaisi helmikuussa 2022. 🤩
@juhohietanen
Hallo! Seuraavan viikon verran tiliä päivittelen minä; Juho Hietanen SIO30 kurssilta.
Meidän kurssi oli siitä poikkeuksellinen, että kävimme CPL-lupakirjaan asti koulutuksen Patrialla ja SIO:ssa sitten ATPL-teoriat sekä MCC-kurssin. Hyvä puoli tässä oli, että pääsi näkemään molempien koulujen toimintaa sekä tutustumaan niin Patrian kuin Sionkin opiskelijoihin ja opettajiin.
Olen helmikuusta lähtien toiminut Boeing 757 perämiehenä DHL:llä. Basena toimii Leipzig. Seuraavissa päivityksissä ajattelin kertoa hieman omasta polustani viisseiskan ohjaamoon, työnhausta, tyyppikurssista sekä yleisestä rahtilentäjän arjesta.
@juhohietanen
Suomen Ilmailuopisto lentää koulutusohjelman mukaisia yölentoja Porin lentokentän välittömässä läheisyydessä. Lennot ajoittuvat viikoille 38–41 ja päättyvät viimeistään klo 01:30.
Pahoittelemme lennoista mahdollisesti aiheutuvaa meluhaittaa. 🛩
#suomenilmailuopisto
Loppuun vielä hieman muistoja omalta opiskeluajaltani kuvien muodossa. Virheliikekoulutus Extralla, jet orientation Phenomilla, ensivisiitti Helsinki-Vantaalle sekä yölentoleiri Kauhavalla olivat eräitä monista hienoista kokemuksista opistoajalta.
Takeover oli minun osaltani tässä, kiitoksia kaikille! Ja kaikille elokuun haussa SIO:on hakeneille tsemppiä hakuprosessiin!
Lentäjän elämää voi seurata instagram-tililläni @petteripirinen. Ja jos tulee jotain kysyttävää, niin saa laittaa viestiä.
Varsinaista tyyppikurssia seuraa line training eli aiemmin mainittu reittikoulutus, joka oli minulle ensikosketus lentäjän työhön. Line trainingissa lennetään kouluttajakapteenien kanssa oikeita reittilentoja. Näiden lentojen yhteydessä toteutetaan erilaisia harjoituksia kuten ei-tarkkuuslähestymisiä ja autolandeja. Lisäksi alkuvaiheen lennoille valmistellaan listalla olevista vaihtoehdoista jokin teoriaa ja käytäntöä yhdistävä keskusteluaihe, josta keskustellaan lennon aikana kapteenin kanssa. Line training päättyy reittitarkastuslentoon eli line checkiin, jonka jälkeen lennot jatkuvat normaaleina reittilentoina tavallisten kapteenien kanssa.
Oman reittikoulutukseni suoritin Rooman Ciampinon lentokentältä käsin. Lennot veivät lännessä Lissaboniin, idässä (ja etelässä) Kyprokselle ja pohjoisessa Baltiaan asti. Mukaan mahtui niin vilkkaita pääkaupunkien lentoasemia kuten Lontoon Stansted ja Dublin kuin myös hiljaisempia pienempien kaupunkien kenttiä kuten Romanian Suceava, jossa lampaat laidunsivat kentän vieressä (viimeinen kuva).
Päivässä on joko kaksi tai neljä lentoa. Päivien pituudet vaihtelivat minulla viiden ja 12 tunnin välillä riippuen lentojen määrästä ja pituuksista. Kahden lennon päivinä on yleensä kaksi pidempää lentoa (esimerkiksi Riikaan/Dubliniin/Pafokselle) tai joskus harvemmin kaksi lyhyempää lentoa (esimerkiksi Krakovaan tai Tarbesiin ja takaisin), jolloin päivä on melko lyhyt. Neljän lennon päivinä saattaa olla noin kahden tunnin lentoja (esimerkiksi Bukarest ja Sofia, Varsova ja Suceava) tai pidempi ja lyhyempi menopaluu (esimerkiksi kolmen tunnin lennot Lissaboniin ja perään tunnin sektorit Cagliariin Sardiniaan). Tällaisia ovat myös normaalit työpäivät line trainingin jälkeen.
Storyjen puolella tänään hieman tunnelmapaloja muutamalta työpäivältä. Yritin dokumentoida yhden kokonaisen työpäivän, mutta neljän sektorin päivät 25 minuutin käännöillä käyvät välillä niin hektisiksi, että ei oikein kerkeä puhelin kädessä olla.
T. Petteri / @petteripirinen
Ryanairin lentäjien hakuprosessi käynnistyy jättämällä hakemus firman nettisivuilla. Hakemusten perusteella osa hakijoista etenee ensimmäisen vaiheen soveltuvuusarviointeihin, jotka tehdään kotona tietokoneella. Niihin kuuluu psykologisia testejä, joissa testataan mm. multitaskingia, avaruudellista hahmottamista, loogista päättelykykyä ja silmä-käsikoordinaatiota. Eli siis samoja ominaisuuksia kuin SIO:n testeissä, mutta vain eri formaatissa. Soveltuvuusarviointeihin kuuluu myös persoonallisuustesti, lyhyt videohaastattelu ja tietopuolta testaavia ATPL-teoriakoekysymyksiä.
Soveltuvuusarvioinnin läpäisseet hakijat etenevät Dublinin pääkonttorissa järjestettävään arviointiin, joka koostuu simulaattoriarvioinnista ja haastattelusta. Simulaattoriarvioinnissa kandidaatit lentävät 737-simulaattorilla pareittain sekä pilot flyingin että pilot monitoringin roolissa. Lentoon kuuluu normaalia koneen käsittelyä kuten jyrkkiä kaartoja ja korkeuden ja nopeuden muutoksia. Sitten ratkaistavaksi heitetään jokin ongelmatilanne ja kun se on ratkaistu, palataan lähestymisen kautta laskuun. Haastattelu koostuu ns. normaaleista työhaastattelukysymyksistä ja erilaisista tietopuolta testaavista kysymyksistä. Jälkimmäiset liittyvät esimerkiksi ATPL-teorioihin, aikaisemmin lennettyihin lentokoneisiin (minun tapauksessani SIO:sta tuttu Diamond DA42), B737:aan ja Ryanairiin. Koska työkielenä Ryanairilla on englanti, haastattelun aikana arvioidaan myös englannin kielen taito.
Simulaattoritestin ja haastattelun läpäisseet hakijat etenevät tyyppikurssille. Hakuprosessi on verrattain nopea. Minä jätin hakemuksen syyskuussa ja tein psykologiset testit viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Lokakuun alkuun tuli kutsu Dubliniin ja haastattelua ja simua seuraavalla viikolla sain tiedon, että pääsin tyyppikurssille. Viikkoa myöhemmin sain vielä tietää alkamisajankohdan, joka oli jo noin kolmen kuukauden päässä.
Kuvassa Ryanairin pääkonttoria Dublinin liepeillä. Hakijoista otetaan mittaa juurikin kuvassa näkyvässä simulaattorissa.
T. Petteri / @petteripirinen
Lentäjän ammatti oli lapsuuden haaveeni, joka jatkui myös aikuisiälle. Tiedostin kuitenkin, että ala on varsin suhdanneherkkä ja epävarma, joten halusin pelata varman päälle ja lukion ja armeijan jälkeen suuntasin yliopistoon opiskelemaan tuotantotaloutta. Lentämisen aloitin harrastuksena suorittamalla PPL:n lukion ohella ja lentämällä opiskelujen ohella Cessnoja ja Diamondeja niin Malmilla kuin opiskelukaupungissa Lappeenrannassa.
Vuoden 2016 haussa päätin, että nyt on aika laittaa paperit sisään ja tulin valituksi kurssille. Valmistuin diplomi-insinööriksi 2018, menin hetkeksi ns. oman alan töihin, aloitin kurssilla SIO33 tammikuussa 2019 ja valmistuin toukokuussa 2021 keskelle koronaa. Varman päälle pelaaminen kannatti, sillä vain muutama päivä viimeisen koululennon jälkeen palasin töihin takaisin vanhalle työnantajalleni.
Muutamaa kuukautta ja muutamaa työhakemusta myöhemmin laitoin hakemuksen Ryanairille. Minut valittiin tyyppikurssille ja aloitin kurssilla tämän vuoden tammikuussa. Line training Ciampinossa alkoi toukokuussa ja päättyi elokuun puolessavälissä.
Kuvassa lapsuudenhaaveestani on tullut totta ensimmäisellä reittikoulutuslennolla Ciampinosta Korfulle Kreikkaan ja ilme on sen mukainen.
T. Petteri / @petteripirinen
Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille ilmailijoille ja ilmailumielisille! Tämän viikon tiliä päivittelen minä, Petteri Pirinen SIO33-kurssilta. Valmistuin SIO:sta viime vuoden toukokuussa ja lennän nykyään työkseni Boeing 737:aa Ryanairilla perämiehen vakanssilla. Asemapaikkanani toimii vielä hetken aikaa Rooman Ciampinon lentoasema, jossa sain juuri päätökseen reittikoulutukseni eli line trainingin. Kohta matka jatkuu kohti vakituista basea, joka on näillä näkymin Tukholman Arlanda.
Tällä viikolla asiaa luvassa muun muassa omasta polustani 737:n ohjaamoon, Ryanairin lentäjien valintaprosessista sekä siitä, millaisia ovat työpäivät line trainingin aikana.
Konstan takeover 3/3
Niin kuin jo aiemmin sanoin, minulla on lapsi, joka oli 4kk vanha opiskelujen alkaessa. Muutimme opiskelujen alkaessa pyörämatkan päähän opistolta. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on sujunut mukavasti. Itse asiassa olen kerennyt viettää perheen kanssa enemmän aikaa kuin töissä ollessani.
Teoriajaksoilla opetus on pääsäätöisesti arkisin klo 8-15.20 luokassa. Lentojaksolla päivät voivat olla pidempiä, mutta vastapainona silloin on myös enemmän vapaapäiviä. Lentopäivä voi kestää esimerkiksi 7.00-16.00 tai 13.00-21.00. Lentojaksolla aikatauluissa oli joustoa, joten pystyin aika hyvin säätämään omia lentopäiviä menojen mukaan.
Koulun kokeisiin luku vie jonkin verran vapaa-aikaa, mutta ne ovat teoriajaksoilla. Lentojaksoilla lennonsuunnittelu haukkaa myös oman aikansa. Viranomaiskokeet on tulossa tulevana talvena, ja lukeminen haukkaakin sitten suurimman osan vapaa-ajasta. Oppilasyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia sekä liikuntavuoroja vastapainona opiskelulle.
Kannattaa lukea myös vanhoja takeovereita, niissä on kerrottu tosi kattavasti opiskeluista ja lentäjän työstä!
Hakuaikaa jäljellä sunnuntaihin 21.8 saakka!
👨🏻✈️ @hartikaisenkonsta
Konstan takeover 2/3
Tässä postauksessa kerron omasta hakuprosessistani.
Pääsin paperikarsinnasta suoraan soveltuvuuskokeisiin. Soveltuvuuskokeita oli kahdet, joissa molemmissa karsiutui hakijoita. Minun osaltani ne olivat maaliskuussa ja toukokuussa 2019.
Kokeet olivat todella monipuoliset. Siellä testattiin hakijan persoonallisia ominaisuuksia ja kykyjä erilaisten kysymyspattereiden ja tietokonepelien avulla. Suurin osa testeistä oli sellaisia, joihin ei voi valmistautua mitenkään. Mieleeni jäi erityisesti multitasking-peli, erilaiset muistitestit sekä päässälaskuosio. Kannattaa treenata yhtälöitä, murtolukuja ja peruslaskutoimituksia 😉
Lisätietoja soveltuvuuskokeista: https://finaa.fi/koulutukset/lentajan-koulutus/hakuohjeet/
Haastatteluvaihe oli syksyllä. Se koostui kahdesta erillisestä haastattelusta, jotka olivat samana päivänä. Ensimmäisessä käytiin soveltuvuuskokeiden tuloksia läpi psykologin kanssa. Toisessa koulun vastuuhenkilöt ja lentoyhtiön lentäjät haastattelivat hakijoita. Itselläni oli yksi koulun edustaja ja kaksi lentäjää. Ilmailulääkärin tarkastus oli marraskuussa 2019, joten koko hakuprosessi kesti noin vuoden.
Hakuprosessista opiskelujen alkuun voi mennä parikin vuotta, joten kannattaa tehdä töitä/opiskella jotain muuta siinä samalla. Tällä alalla on hyvä olla jokin plan B, ja monella opiskelijalla onkin toinen ammatti tai opiskelupaikka. Itse olin töissä hakuprosessin aikana sekä kun odotin kurssipaikkaa. Nyt olen opintovapaalla.
Laittakaa kysymyksiä tulemaan, jos esimerkiksi haluatte tietää hausta tai opiskeluista enemmän!
Linkki hakuun: https://finaa.fi/koulutukset/lentajan-koulutus/ammattilentajan-opinnot/
Hakuaikaa sunnuntaihin 21.8 saakka!
