The number of students is determined annually based on the need for new pilots for the airlines in Finland.
Training at the Finnish Aviation Academy meets the EASA Regulations. The training is also in accordance with the requirements stated by the Finnish airlines as well as the laws of Finland.
In addition to training new pilots, the Finnish Aviation Academy also offers commercial services, such as training services and simulator and training device leasing and training services to operators on a global basis.
Make your dreams come true and get a profession from heaven. Here you will find more information about the training.
Licenses, flight ratings, courses and seminars – can be found here.
“In my opinion, Finnish Aviation Academy’s program provides me with an easy transfer to work for any airline.”
Olli Pöllänen
Hyvinkään MXGP🛩
Haku on auki 21.8. asti!
Kuvassa Toni, Emilia, Mika, Jasmin, Tuomas ja Kari.
#suomenilmailuopisto
Suomen Ilmailuopiston oppilashaku on käynnissä! Hakuaika on 1.-21.8.2022.
Ohjeet ja lisätietoa koulutuksesta löydät osoitteesta Finaa.fi ✨
Tsemppiä hakuprosessiin🛩
#suomenilmailuopisto #liikennelentäjä
Haaveiletko urasta lentäjänä? Seuraavan haun hakuaika on 1. – 21.8.2022 🛩☀️
Lue lisää nettisivuiltamme www.finaa.fi
Katso myös Inez TV 1. jakso Sinustako lentäjä? Sarjassa Kaisla ja Elise kertovat kokemuksiaan Ilmailuopistosta. Linkki löytyy biosta.✨
#suomenilmailuopisto #da42 #c152 #extra300
Upea Pori Airshow takana! Iso kiitos kaikille mukana olleille🤩🛩 #poriairshow2022 #sio #suomenilmailuopisto
Hyvää alkanutta viikkoa!
Tämän viikon takeoverista vastaa @heinkal eli Kalle SIO29-kurssilta. 👋🏻 Ennen SIO:n lentokoulutusta olen luonut uraa Suomessa ja Ruotsissa lähi- ja lähestymislennonjohtajana, joten ilmailualalla olen toiminut jo vuodesta 2014 lähtien. SIO-kurssini valmistui syksyllä 2019 kovin odotuksin, kunnes koronapandemia vesitti hetkeksi useimpien urasuunnitelmat ilmailun parissa. Suhdanteista huolimatta kova työnhaku palkittiin ja olen nyt vuoden ajan ollut osana Ryanairin organisaatiota työskennellen Boeing 737-800 ja 737 MAX perämiehenä. 👨🏻✈️
Ryanairin Boeing 737-tyyppikoulutuksen suoritin Lontoon Stanstedissa yhdessä toisen Suomen Ilmailuopistosta valmistuneen oppilaan kanssa, ollen tyyppikurssimme ylivoimaisesti paras pari! 🙌🏻 Teoriakokeet ja tyyppimerkintään vaadittavat 6 lentoonlähtöä ja laskua hoidettiin East Midlandsin koulutuskeskuksessa keskisessä Englannissa. Talvikauden työskentelin pysyvästi Espanjan lämmössä Alicantessa ja nyt toimin omasta halustani "floaterina" eli kiertävänä perämiehenä, jonka yhtiö lähettää viikoittain haluamaansa kohteeseen mukavaa lisäkorvausta vastaan. 😉 Työrytmi minulla on pysyvä 5 töissä – 5 vapaalla, mikä mahdollistaa helposti myös Suomessa asumisen. 👌🏻
Viikon mittaan luvassa ainakin parhaita SIO-muistoja, kurkistuksia lentäjän arkeen sekä asiaa työnhausta ja ulkomailla lentämisestä. Storyihin laitan myös kysymysosion jossakin vaiheessa, mutta jos heti tulee mieleen kiinnostavia aiheita tai kysymyksiä, niin kertokaa ihmeessä! Viikko huipentuu totta kai Porin lentonäytökseen, jossa Suomen Ilmailuopiston tiimi on näkyvästi esillä! 💪🏻
Suomen Ilmailuopisto Porin Puuvillassa vielä huomenna mainostamassa tulevaa lentonäytöstä 18-19.6.
Käykää moikkaamassa🤩
Kuvassa Rasmus, Rasmus ja Fouga Magister 🛩
Villen takeover 3/3
Oma tieni lentäjäoppilaaksi meni vähän pidemmän kaavan kautta. Lentäjän ammatti on ollut haaveena pikkupojasta asti, joten hain opiskelemaan varusmiespalveluksen jälkeen 2009 mutta en päässyt paperikarsinnasta jatkoon. Opiskelin toisen ammatin ja 2016 rekrytointiuutisten innoittamana päätin kokeilla uudelleen. Tälläkin kertaa tulos oli karsiutuminen, nyt tosin vasta haastatteluvaiheessa. Tämä jäi sen verran kaivelemaan joten kahden vuoden karenssin jälkeen päätin hakea vielä kerran. Kannatti kokeilla sillä nyt täällä ollaan! Eli ei kannata luovuttaa vaikka ei pääsisi ensimmäisellä hakukerralla sisään.
Hakuprosessi oli pitkä, 2020 alkuvuodesta sain tietää läpäisseeni testit ja kurssipaikka varmistui vuotra myöhemmin. Hakupaperien jättämisestä kurssin alkamiseen meni kaksi ja puoli vuotta. Nyt koulutusta on reilu puolet takana ja on kyllä ollut yksi elämäni nopeimmin menneistä vuosista. Meidän kurssilla jatkuu Diamond-simulaattorilennot ja Cessna-picit vielä elokuulle asti, jonka jälkeen alkaa viimeinen teoriajakso ja valmistautuminen pelättyihin virannomaiskokeisiin. Vuoden vaihteen jälkeen lennetään Diamondilla, ja lopuksi vielä MCC ja JOC-kurssit A320 simulaattorilla. Vuoden päästä pitäisi olla valmista ja lupakirja taskussa 🧑✈️
Tämä on mun takeoverin viimeinen postaus, laitan huomenna vielä Q&A:n storyjen puolelle. Miettikäähän hyviä kysymyksiä jo valmiiksi!
-Ville
1/8 Ekan soolon jälkeiset seremoniat
2/8 Räyskälä loppuosa 30R
3/8 Kiikala kiitotie 36
4/8 Turussa tauolla
5/8 Rauma
6/8 Hiidenvesi
7/8 DA42 simulaattori
8/8 Airbus A320 simulaattori
Kuvat otettu lentoturvallisuutta vaarantamatta tai GoPro-tallenteelta.
Villen takeover 2/3
Lentäjäkoulutuksen aikana SIO:n oppilaat lentävät PIC-lentoja (pilot in command) noin 50 tuntia Cessna C152 ja C172 kalustolla. Lennot ovat yksinlentoja ja tarkoituksena on kerryttää kokemusta toimittaessa ilma-aluksen päällikkönä ja harjoittaa päätöksentekotaitoja. Myöhemmin lennetään vielä DA42:lla 20 tuntia SPIC-lentoja. Nämä eroavat tavallisesta PIC-toiminnasta siten että opettaja on lennolla mukana muttei puutu päätöksiin ellei lentoturvallisuus vaarannu.
PIC-lennot alkavat ensimmäisestä soololennosta joka lennetään laskukierroksessa Porissa. Seuraavat 10 yksinlentotuntia lennetään Porin harjoitusalueilla, jonka jälkeen siirrytään matkalennoille. Oppilaat saavat itsenäisesti suunnitella lentoreitit konevarausajan puitteissa. Opettaja toki tarkastaa suunnitelmat ennen lentoa. Muutoksiin on hyvä varautua sillä aina säät eivät mahdollista suunnitellun reitin lentämistä. Tämän takia monesti on kaksi eri suuntaan suunniteltua reittiä valmiina.
Matkalennon suunnittelu alkaa jo lentoa edeltävänä päivänä. On suunniteltava reitti, selvitettävä mahdolliset ilmatilavaraukset, laskettava tuulen vaikutus, polttoaineenkulutukset yms. Tekemistä siis riittää. Lentopäivänä vuorossa on vielä koneen valmistelu, tarkastus ja tankkaus. Lisäksi katsotaan vielä viimeiset säätiedot ja päätetään voidaanko lennolle lähteä. Riskejä ei oteta vaan mennään turvallisuus edellä.
Omasta mielestä matkalennot ovat olleet todella mielekästä tekemistä. Mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat olleet ensimmäinen matkalento Porin ulkopuolelle Tampereelle, Helsingin kierros ja haastavissa sivutuulioloissa tehdyt korpikenttälaskut.
-Ville
1/8 Loppuosa Porin kiitotie 30
2/8 Oripään lentokenttä
3/8 Räyskälä
4/8 Helsinki
5/8 Tampere
6/8 Turun saaristoa
7/8 Tampere-Pirkkala kiitotie 24
8/8 Paraisten kaivos
Kuvat otettu lentoturvallisuutta vaarantamatta tai GoPro-tallenteelta.
Villen takeover 1/3
Morjes! Tällä viikolla tilin takaa löytyy Ville kurssilta SIO37. Ikää mulla on 33 vuotta, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Kurssimme on tällä hetkellä lentojaksolla joten painotus tässä takeoverissa on lentämisen puolella. Luvassa asiaa PIC-lennoista, lentokoulutuksesta yleensäkin ja siitä miten itse tänne olen päätynyt.
Saa laittaa viestiä ja kysellä mitä mieleen juolahtaa, vastailen parhaani mukaan! 🙂
-Ville
Lentokuvat on otettu lennon ei-kriittisistä vaiheista lentoturvallisuutta vaarantamatta tai kuvakaappauksina GoPro-tallenteilta.
#suomenilmailuopisto #cessna #diamond #da42 #c152 #c172
Tässä tulee osaltani viimeinen postaus, jatketaan loppuviikko storyjen puolella! 🌻
Voiko lentäjällä olla perhettä?
Aikanaan Studia-messuilla Ilmailuopiston ständillä sain paljon hyviä kysymyksiä työstäni – suurin osa kysymyksistä liittyi yllättäen siihen, voiko lentäjällä olla perhettä ja lapsia.
On totta, että työtä voi olla mihin vuorokaudenaikaan vain, minä viikonpäivänä vain. Itsekin olen viettänyt esimerkiksi yhden jouluaaton vieden matkustajia Rovaniemelle joulupukkia tapaamaan, ja yhden juhannusyön kuljettaen lomailijoita Turkin Alanyaan. Minulla on kuitenkin myös kaksi ihanaa lasta, 4- ja 1-vuotiaat viipottajat. 🤍🤍
Omasta mielestäni työ ei eroa vuorotyöläisen arjesta: varmasti useammankin kollegan lapset ovat hoidossa vuoropäiväkodeissa, ja joissakin perheissä voi olla apuna esimerkiksi au pair. Tietysti etenkin kahden lentävän vanhemman tai yhden vanhemman perheessä turvaverkon merkitys korostuu, koska joskus lennot myöhästyvät tai koneisiin tulee teknistä vikaa. Etenkin nyt, kun siirryn osittain kaukoliikenteeseen, ovat kertapoissaolot hieman pidempiä. Meillä puolisoni tekee toimistotyötä virka-aikaan, mikä helpottaa palettia – tällä hetkellä molemmat lapsemme ovat itseasiassa kotihoidossa, ja me vanhemmat olemme molemmat osittaisella hoitovapaalla, eli vapaapäiviä kuukaudessa on normaalia enemmän. Ratkaisuja on niin paljon kuin on perheitäkin! Silti olen sitä mieltä, että perhe-elämä ja lentäminen sopivat erityisen hyvin yhteen. Työssäni vapaata on mukavasti, vaikka osa siitä voikin mennä esimerkiksi aikaerosta toipuessa 😅 Nautin itse paljon tästä vaiheesta, kun saan palat molemmista: sekä työelämästä että perhearjesta ✨
Mitä raskausaikaan tulee, on jokaisessa maassa ja jokaisessa yhtiössä omat rajoituksensa. Esimerkiksi meillä on erikseen rajat sekä sikiön saamalle säteilymäärälle, että raskausviikoille, joille asti saa lentää. Näiden rajojen täytyttyä on mahdollista sitten tehdä muuta työtä. Itse vietin yhden loppuraskauden toimistotöissä, ja toinen sujui kotona koronalomautuksia lusiessa. 😄
Huomenna toisiin aiheisiin. Tule silloin mukaani seuraamaan päivääni ja lentoa Chicagoon! Arvatkaa kuka on innoissaan? 🤩🙋🏼♀️
T. Pia
Matkani tähän pisteeseen 2/2 – jatkoa edelliseen postaukseen.
Yksi työhakemuksistani kantoikin hedelmää, ja testien jälkeen sain kutsun Ryanairin järjestämälle B737-tyyppikurssille Southamptoniin, Iso-Britanniaan. Lopulta ehdin lentää irlantilaisen halpalentoyhtiön lentoja vajaan vuoden – asemapaikkoinani ensin Pohjois-Italiassa sijaitseva Bergamo, ja myöhemmin Berliinissä sijaitseva silloinen Schönefeldin kenttä – kunnes kotimaa kutsui. Kymmenisen vuotta sinne tähdättyäni sain siis unelmieni työpaikan perämiehenä Finnairilla. 🇫🇮✈️
Pessimisti voisi sanoa, että ainoa varma asia alalla on epävarmuus. Viime vuodet ovat osoittaneet tämän erityisen hyvin: yhden pienen viruksen pysäytettyä koko maapallon lentoliikenteen, saatiin rajoitusten helpotuttua todeta seuraavan humanitäärisen kriisin sulkevan ilmatiloja ja hankaloittavan ihmisten ja tavaran liikkumista. Seuraavaksi taas tahmeiden aikojen jälkeen luvassa voikin olla yllättävä tarve ilmailun ammattilaisille, ja yhtäkkiä alalla vallitseekin täystyöllisyys. Jos jotakin olen oppinut, niin koetan ottaa ilon irti jokaisesta mahdollisuudesta toteuttaa unelmiani. On asioita, joihin voin vaikuttaa ja niitä, jotka tapahtuvat minusta huolimatta.
Mikä sinut tekee onnelliseksi, mistä sinä unelmoit? Jos olet niin onnekas että tiedät vastaukset, ole valmis näkemään vaivaa niiden eteen äläkä anna ennakkoluulojen estää 👊🏻✨
Matkani tähän pisteeseen 1/2.
Ensimmäinen lentomatkamuistoni on 7-vuotiaana Portugaliin. Lentokoneruoasta tuli lempiruokaani, ja lennolla oli niin mukavaa väkeä kabiinissa, että aloin haaveilla lentoemännän ammatista. Yläasteella isäni kysyi, olenko miettinyt lentäjän uraa – en ollut, mutta siitä tuli pian suurin ammatillinen haaveeni muutaman muun ohelle.
Ensimmäinen askel kohti tuota unelmaa olikin opiskelu ilmailupainotteisessa lukiossa Vääksyssä, jossa sain myös tuntumaa koneen ohjaamiseen ultrakevyen lentokoneen ohjaimissa. Lukion jälkeen hain heti Ilmailuopistoon, ja paikka suureksi onnekseni aukesi, mutta jouduin odottamaan kurssini alkua kaksi vuotta. Päätin käyttää odotusajan Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskellen tietojohtamista – vaikka en (vielä) valmistunutkaan, voin suositella lämpimästi ilmailun ohelle myös varasuunnitelmia. Niin upeaa kuin työni onkin, on ala myös suhdanneherkkä ja esimerkiksi terveysasiat voivat mutkistaa matkaa. Tuolloin on mukava olla jotakin kättä pidempää, johon tukeutua.
Aloitin ammattilentäjäopintoni vuonna 2012. Opiskeluajoista jäi käteen valtava määrä hauskoja muistoja, upeita kokemuksia ja tärkeitä ystävyyssuhteita. 🙏🏻 Valmistuin 2014 tilanteessa, jossa työttömiä lentäjiä oli Suomessa yli 300, eivätkä finanssikriisistä alkaneet epävarmat ajat ennakoineet tarvetta rekrytoida pitkään aikaan suurimmalle kotimaiselle. Lähetin valmistumiseni jälkeen arviolta sata työhakemusta, joista kaukaisin kohde taisi olla Kenya Airways. Silloin ajattelin, että työni on nyt työnhaku. Jatkuu seuraavassa postauksessa ✨
